Usein kysyttyä

Asumisoikeusasuminen tarkoittaa sitä, että henkilöllä on oikeus asua tietyssä asunnossa, kun siitä maksaa ensin asumisoikeusmaksun (enintään 15 % asunnon hinnasta + indeksiosuus) ja sen jälkeen kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnossa voi asua niin pitkään kuin haluaa, mutta sitä ei voi ostaa omaksi.

Asumisoikeusasunto on suunnattu kaikille halukkaille, jotka ovat täysi-ikäisiä. Asumisoikeusasumisen piirissä on laaja valikoima erilaisia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja kaiken ikäisille.

Sellaista ei ole – asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat läpileikkaus suomalaisista ylipäänsä. Asumisoikeus sopii erinomaisesti eri elämäntilanteissa eläville ihmisille: nuorille tai vanhoille yksin eläville, perheille, vasta eronneille ja senioreille, joiden lapset lensivät jo pois pesästä.

Asumisoikeusasuntoon ei ole tulorajoja. Yli 55-vuotiailla hakijoilla ei ole myöskään varallisuusrajoja. Varallisuusrajat koskevat alle 55–vuotiaita. Asumisoikeusasuntoa ei siis voi saada alle 55-vuotias, jolla on kohtuullisen asumistason vaatimukset täyttävä omistusasunto haettavalla paikkakunnalla. Asumisoikeusasuntoa ei voi saada myöskään alle 55-vuotias, jolla on varallisuutta hankkia omaa tarvetta vastaava omistusasunto tai peruskorjata nykyinen asuntonsa ilman valtion tukea.

Varallisuutta ei saa olla niin paljoa, että sen arvolla voisi rahoittaa puolet haetun asumisoikeusasunnon vapaasta markkina-arvosta. Velkaisesta omistusasunnosta voi vaihtaa asumisoikeusasuntoon edellyttäen, että samalla paikkakunnalla sijaitseva omistusasunto myydään. Muulla paikkakunnalla sijaitsevaa omistusasuntoa ei ole pakko myydä, mutta varallisuusrajat eivät saa ylittyä. Poikkeuksena ovat 55 vuotta täyttäneet hakijat. Heillä ei ole varallisuusrajoja.

Kyllä. Osaomistusasunnossa asukas asuu aluksi vuokralla, minkä jälkeen asunto on mahdollista lunastaa omaksi. Asumisoikeusasunnossa on puolestaan elinikäinen asumisoikeus, mutta sitä ei voi ostaa omaksi.

Asumisoikeusasumisessa yhdistyvät omistus- ja vuokra-asumisen positiiviset puolet. Asumisoikeusasunto on riskitön, turvallinen ja joustava asumismuoto. Kun haluat muuttaa, sinun ei tarvitse huolehtia asunnon myymisestä ja saat maksamasi asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asumisoikeusasunto on vuokra-asuntoa pysyvämpi, koska talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta, mikäli asukas maksaa laskut ja käyttäytyy asiallisesti. Asut siis kuin omistaja, mutta huoletta kuin vuokralainen.

Asumisen kustannukset ovat kohtuuhintaiset vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin verrattuna. Tämän vahvistavat myös ARA:n säännöllisesti julkaisemat tilastot.

Ensimmäiseksi sinun tulee hakea asumisoikeusjärjestysnumero, jonka saat sen kunnan asuntotoimistosta, jonka alueelta haluat nyt tai tulevaisuudessa hakea asumisoikeusasuntoa. Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhteinen rekisteri, muilla kunnilla on omat kuntakohtaiset rekisterit. Samalla järjestysnumerolla voit hakea asuntoa kaikilta asumisoikeusasuntoja välittäviltä yrityksiltä. Jos asuntoa hakee useampi hakija, asumisoikeuden saa pienimmällä järjestysnumerolla sitä hakeva. Järjestysnumerot eivät vanhene eivätkä poistu, ennen kuin ne ovat kertaalleen käytetty.

Asukasvalinta uudistuu 1.9.2023 alkaen. Siitä eteenpäin hakijalla voi olla kerrallaan vain yksi järjestysnumero, joka on valtakunnallinen ja joka on voimassa määräajan kaksi vuotta. Järjestysnumero haetaan syyskuusta 2023 alkaen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Siihen saakka numeroita haetaan vanhaan tapaan kunnalta ja vanhat kuntakohtaiset järjestysnumerot ovat voimassa 2023 vuoden loppuun saakka.

Hakijat jakautuvat järjestysnumeroineen hyvin epätasaisesti eri asuinkohteiden välille. Jonotusaikaa on mahdotonta tarkasti arvioida, koska hakijatilanne rekisterissä elää koko ajan. Myös vapautuvien asuntojen määrää on vaikeaa ennustaa.

Järjestysnumeron voimassaoloa voit tiedustella sen kaupungin- tai kunnan asuntotoimesta, mistä olet numeron hakenut.

Järjestysnumero on voimassa niin kauan, kunnes vastaanotat asumisoikeusasunnon sillä numerolla.

1.9.2023 alkaen hakijalla voi olla kerrallaan vain yksi järjestysnumero, joka on valtakunnallinen ja joka on voimassa määräajan kaksi vuotta. Järjestysnumero haetaan syyskuusta 2023 alkaen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Siihen saakka numeroita haetaan vanhaan tapaan kunnalta ja vanhat kuntakohtaiset järjestysnumerot ovat voimassa 2023 vuoden loppuun saakka.

Järjestysnumero on kertakäyttöinen. Uusi järjestysnumero kannattaa hakea heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Asumisoikeusasuntoon pääsee maksamalla enintään 15 % asunnon alkuperäisestä hinnasta rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asumisesta maksetaan kuukausittain käyttövastiketta. Asuinkohtaisesti voi tulla myös käyttökohtaisia maksuja, kuten vesi- tai autopaikkamaksu. Lisäksi ennen asuntoon muuttamista peritään yhden tai kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruinen vakuus. Jos asumisoikeusasunnosta haluaa luopua, palautetaan asukkaalle sekä asumisoikeusmaksu rakennusindeksillä tarkistettuna että vakuusmaksu.

Kyllä. Kelalta on mahdollista saada asumistukea asumisoikeusasuntoon.

Kyllä. Asumisoikeusmaksua varten otetun velan korot voi vähentää verotuksessa.

Asunnon kunnossapidosta vastaavat asunnon omistaja ja asukas vastuunjakotaulukon mukaan.

Lähtökohtaisesti asukas voi tehdä asuntoon kunnossapito- ja korjaustöitä ilmoittamalla siitä asunnon omistajalle. Muutostöihin tarvitaan kuitenkin asunnon omistajan lupa. Omistajan suostumuksella tehdyistä töistä on mahdollista saada korvaus asunnosta luopumisen yhteydessä. Katso lisätietoja asunnon omistajan muutostyöohjeesta.

Asunnon vaihdolle on kaksi vaihtoehtoa: vaihto vapautuvaan asuntoon käyttämättömällä asumisoikeusjärjestysnumerolla tai asuntojen keskinäinen vaihto. Asuntojen keskinäinen vaihto voidaan aina tehdä vanhalla, nykyiseen asuntoon sidotulla järjestysnumerolla. Asumisoikeusasukkaat voivat keskenään sopia asuntojensa vaihtamisesta.

Asumisoikeuden haltija saa luovuttaa huoneiston väliaikaisesti toisen käytettäväksi, jos hän oleskelee toisella paikkakunnalla tilapäisesti työn, opintojen tai muun vastaavan syyn takia tai luovuttamiseen on muu erityinen syy. Huoneiston voi kuitenkin luovuttaa yhtäjaksoisesti enintään kahdeksi vuodeksi.

Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti asunnon omistajalle. Kun asukas päättää luopua asumisoikeudestaan, hän saa takaisin asuntoon sijoittamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Mikäli huoneistoon on asumisen aikana tehty hyvitettäviä muutostöitä, tulee niiden maksukuitit ja isännöitsijältä saatu kirjallinen lupa muutostöille liittää luopumisilmoituksen yhteyteen. Asumisoikeusasunnon myynti tapahtuu aina asunnon omistavan yhtiön puolelta, asukas ei siis voi myydä asuntoaan itse.

Irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Asumisoikeusmaksu palautetaan, kun sopimus on päättynyt.

Vakuusmaksu palautetaan kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä, kun vastikkeet on maksettu, kaikki avaimet on palautettu, huoneisto on tarkastettu isännöitsijän toimesta ja asiakkaan alkuperäinen sopimus palautettu asunnon myyjälle, mikäli sitä ei ole pantattu pankkiin lainan vakuudeksi. Vakuusmaksusta voidaan vähentää esimerkiksi sarjoituksen tai asunnon siivouksen hinta, mikäli asukas on hukannut avaimia tai jättänyt loppusiivouksen tekemättä.

SAY eli Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry on asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden muodostama yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistyksen jäsenyritykset ovat Asokodit, AVAIN Asumisoikeus Oy, ES-Laatuasumisoikeus Oy, Helsingin Asumisoikeus Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, Avo-asumisoikeus Oy, Oy Vaasan Asumisoikeus – Vasa Bostadsrätt Ab.

Asumisoikeusjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi jo yli 30 vuoden ajan. Asukkaat ovat tyytyväisiä, asuntojen käyttöaste on korkea, vaihtuvuus pientä ja hakijoita paljon.