´

AJANKOHTAISTA

23.11.2020

Vuokra-asuminen jopa puolet asumisoikeusasumista kalliimpaa

Asumisoikeusasumisen suosio on reippaassa kasvussa. Asuntoihin tulee jatkuvasti enemmän hakemuksia, ja myös uusien asuntojen rakentaminen lisääntyy. Suomessa on asuttu asumisoikeusasunnoissa jo 1990-luvun alkupuolelta asti, mutta miksi asumismuodon suosio on nyt lennähtänyt pilviin?

Syitä on monia, sanoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Jari Riskilä, joka toimii myös Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajana.

- Yksi asumisoikeusasumisen vetovoimatekijöistä on aina ollut kohtuullinen hinta: käyttövastike on selvästi halvempi kuin vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokra. Esimerkiksi Helsingissä vuokrat ovat tutkitusti 52 prosenttia ja Espoossa ja Vantaalla yli 30 prosenttia käyttövastikkeita korkeampia. Muuallakin Suomessa eroa on 10–20 prosenttia asumisoikeusasuntojen hyväksi, Riskilä kertoo.

Myös korona-ajalla saattaa olla oma vaikutuksensa. Kun taloustilanne näyttää epävarmalta, kaivataan vuokra-asumista vakaampaa ja turvallisempaa asumismuotoa, mutta omistusasunnon ostaminen ei välttämättä tunnu hyvältä vaihtoehdolta tai on taloudellisesti mahdotonta. Asumisoikeusasuminen on silloin erinomainen ratkaisu. Sen vaatima sijoitus on varsin kohtuullinen eikä siihen liity riskiä sijoituksen arvon alenemisesta. Omistusasumisessahan tuo riski on aina olemassa. 

- Korona-ajan erityispiirre on se, että etenkin isommat perheasunnot ovat herättäneet kiinnostusta eri tavalla kuin aiemmin. Ehkä keväästä asti etätöitä tehneet kaipaavat kotiinsa lisää tilaa, Riskilä arvelee.

Asukkaille lisää tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia

Asumisoikeuslakia ollaan parasta aikaa uudistamassa, jotta se vastaisi paremmin tämän ajan tarpeisiin. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä uudistaa asukasvalintaa.

- Asunnon tarvitsijoille kiinnostavimpia uudistuksia on varmasti asukasvalinnan muuttuminen huomattavasti ripeämmäksi. Asukkaat saavat myös aikaisempaa enemmän tietoa asumisoikeusyhteisön toiminnasta sekä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa.

Tietoa on tulossa runsaasti, sillä jatkossa asumisoikeusyhteisön on aktiivisesti tiedotettava asioista, joilla voi olla merkitystä asumisoikeuden haltijoille tai asukashallintoelimille. Lisäksi asukkaiden edustus asumisoikeusyhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä kasvaa.

- Tähän mennessä yhteisön koko asumisoikeustalokantaa koskevia asioita käsittelevän yhteistyöelimen perustaminen on ollut vapaaehtoista, mutta lakiuudistuksen myötä siitä tulee pakollista. Uudistus mahdollistaa myös sähköiset kokoukset, jotka varmasti madaltavat kynnystä osallistua kokouksiin, Riskilä arvioi.

Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi voimaan hyvin nopeasti, jo 1. tammikuuta 2021. Asukashallintoon liittyvät säännökset tulisivat voimaan vuotta myöhemmin ja asukasvalintaa koskevat säännökset seuraisivat perässä vuoden 2023 alusta alkaen. Nykyiset järjestysnumerot olisivat voimassa vielä elokuuhun 2023 asti.

VALITSE AJANKOHTAINEN

-- (footer_logo.png)

Tilaa uutiskirje · Rekisteriseloste