AJANKOHTAISTA

02.09.2020

Ovatko tietosi asumisoikeudesta totta vai tarua?

Tiedätkö oikeasti, miten asumisoikeusasuminen toimii vai uskotko taruihin? Kokosimme asumisoikeusasumiseen liittyviä käsityksiä ja löimme faktat pöytään.

Väite #1: Asumisoikeudessa ei ole mitään järkeä

Tarua. Jossain pitää kuitenkin aina asua, ja asumisoikeusasumisessa on useimmissa tapauksissa enemmän järkeä kuin omistus- tai vuokra-asumisessa.

- Mietipä tätä: jos ostat omistusasunnon kaupungista, sinulla on valtava summa rahaa kiinni siinä ja sitoudut kymmeniksi vuosiksi isoihin lainanlyhennyksiin. Jos taloon tai taloyhtiöön tulee isompi remontti, kaivat uudelleen kymppitonneja taskusta tai vastikkeeseen tulee tuntuva korotus. Ja kun haluat muuttaa, ei ole lainkaan varmaa, saatko asunnon myytyä ja omat rahasi pois siitä. Näitä ongelmia ei ole asumisoikeusasunnossa, toteaa Suomen Asumisoikeusyhtiöt ry:n 2. varapuheenjohtaja Elias Kiviranta.

Vuokra-asunnossa taas vuokrat tuppaavat olemaan melkoisen korkeita etenkin yliopistokaupungeissa ja kasvukeskuksissa, ja niihin voi helposti tulla korotuksia. Vuokranantaja voi lopulta myös päättää, miten kauan voit asua asunnossasi.

Asumisoikeusasuminen puolestaan on omakustannusperiaatteen mukaisesti kohtuuhintaista, vastikkeilla voidaan kerätä vain todellisia kuluja vastaava summa eikä voiton tekeminen ole yleishyödyllisenä toimijana mahdollista. Asumisoikeusasunnossa vastike on vastaavan asunnon vuokraa pienempi, ja päätät itse, miten kauan haluat asua asunnossa.

Väite #2: Asumisoikeusasuminen on kallista

Tarua. Päinvastoin: asumisoikeusasuminen on halvempaa kuin markkinahintainen vuokra-asuminen.

Asumisoikeusasunnossa asukas maksaa kodin hankkiessaan asumisoikeusmaksun ja lisäksi kuukausittaisen käyttövastikkeen. Vastikkeen holtitonta kasvua ei tarvitse pelätä, sillä lain mukaan asumisoikeusyhtiöt eivät saa kerätä voittoa. Tähän päälle tulevat vielä vesimaksu ja mahdollisen autopaikan hinta, jotka maksetaan myös vuokra-asunnossa tai omistusasunnossa.

- Asumisoikeusmaksun suuruus on vain 10-15 prosenttia vastaavan asunnon myyntihinnasta, joten summissa on huikea ero. Halvimmillaan asumisoikeusmaksu on vain muutamia tuhansia euroja ja kalleimmillaankin muutamia kymmeniä tuhansia euroja, ja kun asunnosta luovutaan, sen saa aina indeksitarkistettuna takaisin, Kiviranta muistuttaa.

Asumisoikeusasunnon käyttövastike puolestaan on jo lainkin mukaan halvempi kuin vastaavan vuokra-asunnon markkinahintainen vuokra. Esimerkiksi Helsingissä vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokra on tutkitusti 46 prosenttia kalliimpi kuin asumisoikeusasunnon käyttövastike, ja muuallakin Suomessa ero on 10-20 prosenttia.

Väite #3: Minulla on niin suuri asumisoikeuden järjestysnumero, etten koskaan saa asuntoa

Tarua. Isoa jonotusnumeroa ei tarvitse säikähtää. Numerointi on rullannut jo 90-luvulta asti, joten nyt mennään jo aika isoissa numerosarjoissa. Vaikka järjestysnumerot ovat ikuisia eikä niiden voimassaolo vanhene, ne ovat kertakäyttöisiä: asunnon jo saanut asukas ei voi hakea asuntoa uudelleen samalla numerolla.

Asumisoikeuden järjestysnumeroa haetaan kunnalta ja kunta jakaa numeroita hakujärjestyksessä. Tämän jälkeen asunnon etsijä tutkii vapaiden asuntojen tarjontaa ja tekee asuntohakemuksen yhdestä tai useammasta kiinnostavasta asunnosta.

- Juoni on siinä, kuinka moni muu on kiinnostunut juuri samasta asunnosta. Jos muita hakijoita ei sillä hetkellä ole, saat asunnon isollakin numerolla. Jos toisella hakijalla on pienempi järjestysnumero, hän saa etusijan asuntoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että syystä tai toisesta tämä toinen hakija ei välttämättä halua kyseistä asuntoa.

Asuntoja vapautuu tasaiseen tahtiin, mutta vaihtuvuus on pienempää kuin vuokra-asunnoissa. Kaupunkikohtaisia erojakin on, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla liikutaan enemmän.

Väite #4: Tämähän on omistusasumista

Tarua. Asumisoikeusasuminen ei ole omistusasumista eikä vuokra-asumista, vaan siinä yhdistyvät molempien asumismuotojen hyvät puolet.

- Asumisoikeusasunnossa sinulla on asumisoikeus ja omistusasumisesta tuttu turvallisuus ja pysyvyys, mutta pääset asuntoon kiinni huomattavasti halvemmalla, Kiviranta sanoo.

Omistusasunnoissa osakkaat tekevät päätöksiä tulevista remonteista sekä hyvän taloudenpidon linjoista, mutta he kantavat myös riskin huonoista päätöksistä. Sen sijaan asumisoikeusasunnoissa riskin kantaa asukkaan sijasta aina asumisoikeustalon omistajayhteisö.

Kohdekohtaiset isot remontit ja peruskorjaukset kuuluvat niin sanotun asumisoikeuden tasausjärjestelmän kautta kaikille kohteille jaettavaksi, siksi kustannukset eivät myöskään rasita yksittäistä remontoitavaa kohdetta ja sen asukkaita samalla tavalla kuin omistus- tai vuokra-asuntojen asukkaita.

Väite #5: Asumisoikeusasukas ei voi vaikuttaa mihinkään

Totta ja tarua. Riippuu siitä, mihin vertaa. Asumisoikeusasukkaalla ei ole samanlaisia päätöksentekomahdollisuuksia kuin omistusasunnon osakkaalla, mutta toisaalta hänellä ei myöskään ole omistajan riskejä ja vastuita, eivätkä kustannukset esimerkiksi isommista korjaushankkeista myöskään kopsahda hänen niskaansa.

Sen sijaan vuokra-asumiseen verrattuna asumisoikeusasukkaalla on paljonkin vaikutusvaltaa. Esimerkiksi kohdekohtaisten järjestyssääntöjen, huollon järjestämisen ja pihakeinun rakentamisen kaltaiset päivittäiset asiat ovat asukkaiden päätettävissä omistajayhteisön määrittämien pelisääntöjen puitteissa. Isommista remonteista ja projekteista päättää kuitenkin asumisoikeusyhtiö, joka kuuntelee päätöksiä tehdessään asukkaiden toiveita.

Mutta mitäs jos pihakeinut eivät kiinnosta, vaan haluaisi vaan vaikkapa maalata kodin seiniä?

- Asukkaalla on oikeus tehdä asunnosta oman näköinen omistajayhteisön ohjeistukset ja säännöt huomioiden. Jos vaikkapa haluaa maalata olohuoneeseen kirkkaankeltaisen tehosteseinän, ilmoitus siitä saattaa riittää. Mutta toisin kuin jonkun neutraalimman värin kanssa, sen voi joutua maalaamaan ennalleen, kun muuttaa pois, Kiviranta kertoo.