´

AJANKOHTAISTA

12.03.2019

MAL-sopimukset hyödyttävät koko yhteiskuntaa

MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2010 lähtien hallituskausittain Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille. Asuntosäätiön kaltaiselle toimijalle MAL-sopimukset ovat tärkeä asia. Sopimusten piirissä on yhteensä 43 kuntaa. Ympäristö- ja liikenneministeriöiden mukaan sovitut asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin.

Kuva: Satu Mali 

MAL-tavoitteisiin kuuluu muun muassa, että kunnat sitoutuvat huolehtimaan uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Tavoitteena on, että erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjotaan kohtuuhintaisia asuntoja eli juuri niitä tuotantotuella toteutettuja asumisoikeus-, vuokra- ja hitas-asuntoja, joita Asuntosäätiö tarjoaa.

Kertasin taannoin henkilöstötilaisuudessa konsernimme onnistumislukuja viime vuodelta. 31 toimintapaikkakunnalla sijaitsevien yli 17 000 asuntomme käyttöaste on 98 % ja asukasvaihtuvuus vain 16,4 %. Nuo luvut kertovat henkilöstön hyvästä työsuorituksesta, mutta myös siitä että MAL-tavoitteiden mukaisilla ARA-asunnoilla on kova kysyntä.

Kysyntään vaikuttaa ratkaisevasti myös asumisen kustannukset. Keskivastike asumisoikeusasunnoissamme on pääkaupunkiseudulla 13,11 e/kk/m2 ja vuokra-asunnoissa 15,23 €/m2/kk. Pääkaupunkiseudun hintatasolla nuo hinnat voi luokitella kohtuuhintaisiksi.

ARA-tuotannon hintaa selittää ainakin osaltaan vuokrien ja vastikkeiden omakustannusperiaate ja yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus. Asuntosäätiö ei tee bisnestä tuotannollaan, vaan tavoitteena on tarjota hyviä koteja kaikille. Perustajajäsenet linjasivat jo vuonna 1951, ettei säätiö tulouta toiminnasta osinkoja, vaan kaikki mahdollinen tulo käytetään toiminnan kehittämiseen.

Tuon toimintaperiaatteen turvin pystymme tuottamaan asunnot kohtuuhintaisiksi ja ylläpitämään kiinteistöt vastuullisesti sekä kehittämään niitä muun muassa ympäristövaateiden ja asukkaiden tarpeiden mukaan.

ARA-asunnot ovat myös yhteiskuntataloudellisia. Valtio ei joudu verovaroin panostamaan tuotantotukiin lainkaan, vaan rahoitus tapahtuu Valtion asuntorahaston kautta. Varat rahastoon kertyvät vuokrissa ja vastikkeissa maksetuista pääomakuluista. Tuotantotuki on myös käytännössä riskitön valtiolle, sillä taloja tehdään nykyisin vain sellaisille alueille, joilla kysynnän tiedetään olevan kova tulevaisuudessakin.

ARA-asuntojen kautta saadaan aikaan esimerkiksi Helsingissä kolmanneksen edullisempia vuokria vapaarahoitteiseen tuotantoon nähden eli vuokria, joihin tavallisilla työntekijöillä on varaa. Siten turvataan myös seudun elinkeinoelämän kilpailukyky ja toimintaedellytykset, mikä sekin kuuluu mainittuihin tavoitteisiin.

Vielä yksi MAL-tavoite sopii erittäin hyvin Asuntosäätiön toimintaan eli huolehtiminen asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä.

Asuntosäätiö perustettiin aikoinaan tekemään Tapiolan puutarhakaupunkia. Aluekehittäminen on siten ollut alusta lähtien tärkeä osa toimintaamme. Asuinalueilla on suuri vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja uskomme merkityksen vain korostuvan tulevaisuudessa, kun työelämän rakenteet muuttuvat ja esimerkiksi etätyön tekeminen lisääntyy.

MAL-sopimukset ovat kaiken kaikkiaan erinomainen asia niin asukkaiden, Asuntosäätiön kaltaisen ARA-toimijan kuin myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. On positiivista, että asia on laajasti ymmärretty ja sopimusten toimenpiteet hyvin toteutettu. Ne luovat osaltaan alalle myös kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja


VALITSE AJANKOHTAINEN