´

AJANKOHTAISTA

17.12.2021

Asumisoikeuslaki muuttuu vuodenvaihteessa – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Asumisoikeuslaki muuttuu vuoden 2022 alusta lähtien. Uudistus päivittää 30-vuotiaan asumisoikeusasumisjärjestelmän vastaamaan paremmin nykypäivää ja vahvistaa sen kohtuuhintaisuutta. Lisäksi se selkeyttää asumisoikeusasuntojen asukasvalintaa sekä parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Kokosimme keskeisimmät muutokset yhteen.

Asukkaille enemmän vaikutusmahdollisuuksia

Lakimuutos vahvistaa asukkaiden tiedonsaantioikeuksia ja tuo asukkaille monipuolisempia mahdollisuuksia vaikuttaa asumiseensa. Tämä toteutuu muun muassa siinä, että asukkaiden rooli asukashallinnossa kasvaa.

Asumisoikeusasukkaiden ja asumisoikeusyhteisön yhteishallinto on aiemmin sisältynyt yhteishallinnosta vuokrataloissa annettuun lakiin. Uudistuksen myötä yhteishallintoa koskevat säännökset siirretään asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin. Tämä helpottaa lain tulkintaa, kun ei tarvitse soveltaa asukashallinnon yksityiskohtia vuokrakohteiden kanssa.

Jatkossa asukashallinto jakautuu kahdelle tasolle. Kuten ennenkin, yksittäisen asumisoikeuskohteen asukashallinnon tehtäviä hoitaa talon asukkaiden keskuudestaan valitsema asukastoimikunta. Yhteisötason asioita puolestaan hoitaa lakisääteinen asumisoikeusyhteisön ja asumisoikeuden haltijoiden välinen yhteistyöelin, jossa äänivalta on vain asukkaiden valitsemilla asukasedustajilla. Yhteistyöelin käsittelee yhteisötasolla muun muassa omistajayhteisön kaikkia kohteita koskevia korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, kunnossapito- ja hoitojärjestelmää, kilpailutuksia ja käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita.

Lisäksi asukkaiden edustusta asumisoikeusyhteisöissä lisätään niin, että jatkossa asumisoikeuden haltijoilla on 40 prosenttia ja aina kuitenkin vähintään kaksi edustajaa asumisoikeusyhteisön hallituksessa. Näiden lisäksi koko Suomen mittakaavassa perustetaan aivan uusi valtakunnallinen neuvottelukunta, joka koostuu kaikkien asumisoikeustoimijoiden ja niiden asukkaiden edustajista. Valtakunnalliseen neuvottelukuntaan voi kuulua myös viranomaisten edustajia ja sen tehtävänä on edistää valtakunnallisesti koko toimialan kehitystä.

Asukasvalinta selkeytyy ja järjestysnumerot uudistuvat

Asumisoikeusasuntoja haetaan jatkossakin järjestysnumeroilla. Lakimuutoksen myötä järjestysnumerot kuitenkin uudistuvat ja asukasvalinta siirtyy kunnilta asumisoikeustoimijoille.

Asukasvalintaa koskevat säännökset tulevat voimaan vähän myöhemmin, 1.9.2023 alkaen. Siitä eteenpäin hakijoilla voi olla kerrallaan vain yksi järjestysnumero, joka on valtakunnallinen ja joka on voimassa määräajan kaksi vuotta. Järjestysnumero haetaan syyskuusta 2023 alkaen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Siihen saakka numeroita haetaan vanhaan tapaan kunnalta ja vanhat kuntakohtaiset järjestysnumerot ovat voimassa 2023 vuoden loppuun saakka.

Uudistuksen tavoitteena on saada asuntoa tarvitsevalle koti nopeammin, kun määräaikaisella järjestysnumerolla voi jonottaa vain parin vuoden ajan. Järjestysnumeroiden valtakunnallisuus myös helpottaa esimerkiksi työn perässä muuttamista.

Asukasvalinnan periaatteet eivät kuitenkaan muutu, vaan jatkossakin asuntoa hakevan pitää olla täysikäinen, hänelle tulee olla voimassa oleva järjestysnumero ja alle 55-vuotiaiden hakijoiden varallisuusrajat eivät saa ylittyä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä asunnon hakemisesta ARA:n verkkosivuilla.

Laki astuu voimaan vaiheittain 

Uusi asumisoikeuslaki astuu voimaan 1.1.2022. Asukashallintoa koskevia uusia säännöksiä sovelletaan 1.9.2022 alkaen ja asukasvalintaa koskevia uusia säännöksiä 1.9.2023 alkaen.

Vanhat järjestysnumerot, joista tulee lakimuutoksen myötä määräaikaisia, ovat voimassa 31.12.2023 asti.


VALITSE AJANKOHTAINEN