AJANKOHTAISTA

08.12.2021

ARA:n katsaus: Asumisoikeusasuminen vuokraamista edullisempaa – kysyntä kasvoi korona-aikana

ARA:n katsaus: Asumisoikeusasuminen vuokraamista edullisempaa – kysyntä kasvoi korona-aikana

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asumisoikeusasuminen on erityisesti pääkaupunkiseudulla huomattavasti edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokramarkkinoilta. Asumisoikeusasuntojen kysyntä on kasvanut selvästi koronapandemian aikana, kun etätyöt ovat yleistyneet ja lisäneliöiden tarve kasvanut.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n 5.11.2021 julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan vapaarahoitteiset vuokrat ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös suurissa kaupungeissa selvästi asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat Helsingissä 52 %, Vantaalla 32 %, Espoossa 31 %, Tampereella, Oulussa ja Turussa 25 %, Kuopiossa 19 %, Jyväskylässä 18 %, ja Lahdessa 14 % asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia. Vaikka asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat olleet aiemminkin selvästi vuokraa edullisempia, ero näyttää kasvavan edelleen yleishyödyllisen ja omakustanteisen asumisoikeuden eduksi.

Kaikissa suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta käyttövastikkeet ovat myös ARA-vuokria edullisempia. Oulussa eroa on yhdeksän prosenttia, Lahdessa seitsemän, Tampereella kuusi ja Turussa sekä Vantaalla viisi prosenttia asumisoikeusasumisen eduksi.

-Asumisoikeusasuminen täyttää nyt syksyn 2021 aikana 30 vuotta. Ensimmäiset asumisoikeustalot nousivat Rovaniemelle ja Turkuun syksyllä 1991. 30 vuoden aikana järjestelmä on osoittautunut toimivaksi, tarpeelliseksi ja muuntautumiskykyiseksi. Kohtuuhintaisella asumisella on entistä keskeisempi rooli jopa ensiasunnon ostajien ja pienituloisten asuntosäästäjien keskuudessa. Asuntojen hintojen nousu kasvukaupungeissa hidastaa ensimmäisen asunnon ostoa ja pieneenkin asuntoon pitää säästää aiempaa pidempään ja enemmän. Asumisoikeusasunto onkin yhä useammin ensimmäinen askel kohti omistusasuntoa, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Jari Riskilä.

Kysyntä kasvoi selvästi koronapandemian aikana

Asumisoikeusasuntoja tarjoavien yhtiöiden mukaan asuntojen hakijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi koronapandemian aikana. Eri asumisoikeusyhtiöillä hakijamäärät ovat kasvaneet kuukausittain jopa useita kymmeniä prosentteja koronapandemiaa edeltäneeseen ajankohtaan verrattuna. Hakijamäärät ovat kasvaneet erityisesti suurissa kaupungeissa.

Koronapandemia lisäsi taloudellista epävarmuutta ja siirsi monen asunnonostosuunnitelmia. Lisäksi etätyöt yleistyivät ja lisäneliöiden tarve omassa kodissa kasvoi. Tämä on näkynyt siinä, että erityisesti isompia perheasuntoja on kysytty aiempaa enemmän.

Vuoden aikana asumisoikeusasuntojen markkinatilanne on kiristynyt. Kireillä markkinoilla tarjontaa on vähän, koska kaikki asunnot ovat asumisoikeuskäytössä. Uusimman asuntokatsauksen mukaan kireä markkinatilanne on Helsingissä, Pirkkalassa, Porvoossa, Äänekoskella ja Hattulassa. Vuotta aiemmin ainoastaan Helsingissä oli kireä markkinatilanne. Kaikista Suomen asumisoikeusasunnoista 85 prosenttia sijaitsee kireän tai tasapainoisen markkinaluokan kunnissa.

Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on pientä ja se on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2013 alkaen. Myös tyhjillään olevien asuntojen määrä on vähentynyt. Elokuussa 2021 vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olevia asuntoja oli 294, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Asumisoikeusasuntoja on noin 52 000

ARAn katsauksen mukaan Suomessa on noin 52 000 asumisoikeusasuntoa 48 kunnassa. Asuntojen määrä on kasvussa ja lisääntynyt 1500 asunnolla vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna 2021 ARA myöntää lainoituksen arviolta noin 2000 uuden asumisoikeusasunnon rakentamiseen ja noin 1200 asunnon perusparantamiseen. 

Asumisoikeusasunnot keskittyvät suuriin, kasvaviin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin, joissa kohtuuhintaiselle asumiselle riittää kysyntää. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 45 %, Tampereen seudulla 11 % ja Turun seudulla 9 % Suomen asumisoikeusasunnoista.

Asumisoikeusasuntojen osuus Suomen koko asuntokannasta on alle kaksi prosenttia. Toisaalta esim. Jyväskylässä asumisoikeusasuntojen osuus koko asuntokannasta on noin neljä prosenttia. 

Suomen suurimmat asumisoikeusyhteisöt ovat (suluissa asuntojen määrä 31.8.2021) Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (16 638), TA-Asumisoikeus Oy (14 219), AVAIN Asumisoikeus Oy (7697) ja Helsingin Asumisoikeus Oy (5306).

Linkki ARA:n tutkimukseen

Lisätietoja: 

Jari Riskilä, SAY:n puheenjohtaja ja Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja, jari.riskila@asuntosaatio.fi, puh. 040 756 3817 

Esa Mustonen, SAY:n 1. varapuheenjohtaja ja TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja, esa.mustonen@ta.fi, puh. 045 773 43791

Elias Kiviranta, SAY:n 2. varapuheenjohtaja ja Avain Asumisoikeus Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja, elias.kiviranta@avainyhtiot.fi, puh. 040 577 2784

 

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä. SAY:n tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. SAY:n jäsenyhteisöt omistavat noin 99 prosenttia Suomen noin 52 000 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu yli 100 000 asukasta. www.asumisoikeus.fi