´

AJANKOHTAISTA

18.11.2021

30-vuotias asumisoikeusasuminen suositumpi kuin koskaan

30 vuotta täyttäneen asumisoikeusasumisen suosio räjähti korona-aikana, kun etätyöntekijät alkoivat kaivata kotiin lisää kohtuuhintaisia neliöitä. Hintatason lisäksi asumisoikeusasumisessa kiinnostaa sen helppous, jossa yhdistyvät vuokra-asumisen ja omistusasumisen parhaat puolet.

Vuokralla asuminen ja omistusasuminen ovat meille kaikille tuttuja, mutta niiden väliin mahtuu vielä yksi asumismuoto: asumisoikeusasuminen. Asumisoikeusasuminen täyttää tänä syksynä 30 vuotta, sillä ensimmäiset asumisoikeustalot nousivat Rovaniemelle ja Turkuun syksyllä 1991.

Mitä asumisoikeusasuminen sitten tarkoittaa käytännössä?

- Asumisoikeuden voi hankkia maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on enintään 15 prosenttia asunnon hankinta-arvosta. Sen jälkeen asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta. Kodissa voi asua niin kauan kuin haluaa, mutta asuntoa ei voi ostaa omaksi. Kun asukas haluaa muuttaa, asumisoikeusmaksu palautetaan hänelle rakennusindeksillä tarkistettuna, selvittää Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n 1. varapuheenjohtaja Esa Mustonen.

Asumisoikeusasumisen suosio on koko ajan ottanut askelia eteenpäin, mutta korona-aika sai sen suorastaan ryöpsähtämään. Suosion kasvu kohdistui etenkin suurimpiin kaupunkeihin ja parhaimmillaan asuntohakemusten määrä jopa kaksinkertaistui.

Suosion taustalla vaikuttaa muun muassa se, että koronan myötä suomalaiset jäivät joukolla etätöihin, ja kodista tuli myös työpaikka. Etätöiden vuoksi kotiin kaivataan lisää tilaa.

- Myös asuntokauppa on käynyt kuumana korona-aikana, mutta kova kysyntä yhdistettynä alhaiseen korkotasoon on nostanut asuntojen hintoja, joten kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa asuntoa, Mustonen sanoo. 

- Asumisoikeusasunto on ostamiseen verrattuna hyvin kohtuuhintainen tapa saada lisäneliöitä. Se on myös edullisempaa kuin vuokralla asuminen, sillä vuokrat ovat käyttövastikkeita korkeampia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat keskimäärin 43 prosenttia korkeampia kuin asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet. 

”Helppoa ja riskitöntä asumista”

Virpi Ylönen on yksi Suomen reilusta 100 000 asumisoikeusasukkaasta. Hän asuu puolisonsa kanssa tilavassa ja valoisassa neljän huoneen, keittiön ja saunan kodissa, jossa on tilaa myös lapsenlapsille.

- Yksi kotimme huoneista on pyhitetty lapsenlapsillemme ja siellä on tilaa muun muassa heidän leluilleen ja vuoteilleen. Ja yksi huone on minulla työkäytössä: teen töitä pääsääntöisesti etänä, joten on erittäin tärkeää, että sitä varten on erillinen huone ja työrauha, Ylönen kertoo.

Ylönen ja hänen puolisonsa päätyivät asumisoikeusasukkaiksi sattumalta. He etsivät pienempää kotia, kun lapset muuttivat omilleen, ja sattuivat ajamaan nykyisen asuintalonsa ohi. Talossa oli tyhjä asunto, ja koska sijainti oli hyvä, pariskunta kiinnostui siitä.

- Siinä vaiheessa selvisi, että kyseessä oli asumisoikeusasunto. Se ei ollut meille entuudestaan tuttu asumismuoto, mutta onhan siinä hirveästi hyviä puolia. Tämä on hyvin helppoa ja riskitöntä asumista, jossa yhdistyvät vuokra-asumisen ja omistusasumisen parhaat puolet.

Sijainnin lisäksi Ylönen arvostaa kodissaan rauhallista asuinaluetta, lähellä olevia palveluita ja hyviä kulkuyhteyksiä. Tärkeiden asioiden listalle nousevat myös kodin toimiva pohjaratkaisu, riittävät säilytystilat ja mukavat naapurit, joiden kanssa hoidetaan yhdessä taloyhtiön pihaa.

- Matkustelemme paljon eikä meidän tarvitse miettiä, kuka luo lumet tai hakee postimme matkan aikana. Tai jos ei huvita tehdä pihatöitä, on myös lupa olla tekemättä. Asuminen on helppoa verrattuna esimerkiksi omakotitaloon.

Tutustu vapaana oleviin asumisoikeusasuntoihin

VALITSE AJANKOHTAINEN

-- (footer_logo.png)

Tilaa uutiskirje · Rekisteriseloste