´

AJANKOHTAISTA

28.03.2019

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n hallitusohjelmatavoitteet

Seuraavassa on Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n tavoitteet kevään 2019 eduskuntavaalien pohjalta valittavalle hallitukselle.

1. Asumisoikeusasuminen nostetaan keskeiseksi ratkaisuksi segregaatiokehityksen ennaltaehkäisemiseen sekä asumisen kohtaanto- ja työvoiman liikkuvuusongelmiin lisäämällä asumisoikeusasuntojen määrää niin, että vuonna 2030 kolmasosa pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten valtion tukemista asunnoista on asumisoikeusasuntoja.

2. Asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen yli vaalikausien ulottuva kehittämisohjelma, johon sisältyy myös asumisoikeusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistaminen.

3. Asuntopolitiikkaa koordinoimaan nimitetään poikkihallinnollinen kaupunkikehityksen ja asumisen ministeri.

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mielestä hallituksen tulee edistää kokonaisvaltaista asumisajattelua osana kansallisen kilpailukyvyn kehittämistä. On aika siirtyä asuntopolitiikasta asumisen politiikkaan.

Kokonaisvaltaisen asumisajattelun edistäminen ja siihen liittyvien laaja-alaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, kun hallitusohjelmassa olisi selkeä kirjaus asuntopoliittisista tavoitteista ja kevään 2019 vaalien jälkeen perustettavaan hallitukseen nimitettäisiin kaupunkikehityksen ja asumisen ministeri.

Asumisoikeusjärjestelmä on keino kehittää kansallista kilpailukykyä

Asuntopoliittinen keskustelu on viime vuosina voimakkaasti nivoutunut kasvukeskusten problematiikkaan. Kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen puute Suomessa vaikuttaa jo alueelliseen ja kansantaloudelliseen kehitykseen. Kaupungit ovat modernin tietoyhteiskunnan moottoreita, mutta toimiakseen ne tarvitsevat matala- ja keskipalkkaisilla aloilla työskenteleviä ihmisiä. Kohtuuhintaiset asunnot ovat toimivan kaupungin elinehto. Korkeat asumiskustannukset vähentävät kasvulle välttämätöntä työvoiman liikkuvuutta ja lisäävät kasvukeskuksissa segregaatioriskiä.

Asumisoikeusasunnot tarjoavat kaupunkiasumisessa kohtuuhintaisen eri elämäntilanteisiin sopeutuvan vaihtoehdon:

ARAn viimeisimmän markkinakatsauksen mukaan asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet olivat selvästi vapaarahoitteisia vuokria edullisempia kaikissa suurissa kaupungeissa. Tämän lisäksi ne alittivat ARA-vuokrat Kuopiota lukuun ottamatta kaikissa suurissa kaupungeissa.

Asumisoikeusasumisen avulla:

- Asuinalueiden segregaatio vähenee, kun vuokra- ja omistusasumiselle on vaihtoehto. Siirtyminen eri asumismuotojen välillä helpottuu ja alueiden sosioekonominen rakenne monipuolistuu.

- Työvoiman kyky liikkua parantuu, kun asunnosta luopuminen on vaivatonta. Eri elämäntilanteisiin sopeutuminen helpottuu, kun ihmisen koko pääoma ei ole sidottuna kotiin. Asumisoikeusasuja saa aina omansa pois luopuessaan asumisoikeusasunnosta.

- Asumisoikeusasumisen tulee olla strateginen osa kasvukeskusten kehittämispolitiikkaa, jolla pyritään parantamaan kansallista kilpailukykyä ja lisäämään kansalaisten hyvinvointia. Asumisoikeusjärjestelmää uudistettaessa tulisi seuraavat asiat huomioida:

- Asunnon hakua ja asukasvalintaa tulee uudistaa, jotta järjestelmästä saadaan joustavampi ja asunnon saannista nopeampaa. Valtakunnallinen määräaikainen järjestysnumero ja yhtiöiden tekemä asukasvalinta palvelevat näitä tavoitteita.

- Tarkoin rajattu lunastusoikeus on kaikkien etu. Kun talon käyttötarkoitusta voidaan muuttaa asukkaiden enemmistön päätöksellä ja ARA:n hyväksynnällä, yksittäisen asumisoikeustalon mahdolliset krooniset ongelmat eivät jää kaikkien maksettavaksi. Lunastusoikeus ei tarkoita ikuisen asumisoikeuden menettämistä. Korvaava asunto on aina taattu.

Tuotannon tukeminen on tehokasta ja edullista

Valtion menojen kannalta tuettua asuntotuotantoa edustavat ennen kaikkea sijoittajien, vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet. Niiden investointipäätösten taustalla olevien laskelmien vuokrataso perustuu valtion maksamaan asumistukeen. Ellei asumistukea olisi, tai jos sen taso olisi olennaisesti nykyistä alhaisempi, nämä investointipäätökset jäisivät tekemättä. Vuonna 2018 valtion asumistukimenot olivat yli 2,1 miljardia euroa.

Viime vuosina tuotantotueksi katsottu asumisen tukimuoto on ollut yleishyödyllisten toimijoiden vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainoitus. Sen sisältämä tuki koostuu korkotuesta ja valtion täytetakauksesta. Korkotuesta valtiolle aiheutuneet menot olivat viime vuonna noin 3,7 miljoonaa euroa. Korkotukilainoituksen turvin rakennetaan vuosittain tuhansia vuokra- tai asumisoikeusasuntoa.

Asuntotuotannon tukeminen ohjaa rahat tehokkaasti asumiseen ja kohtuuhintaiseen tuotantoon eikä vuokramarkkinoilla toimiville yksityisille kiinteistösijoittajille.    

Lopuksi

Asumisoikeusjärjestelmä on todistanut toimivuutensa olemassaolonsa aikana. Asukkaiden vaihtuvuus on keskimäärin vähäisempää kuin kaikissa muissa asumismuodoissa. Asukastyytyväisyyttä on mitattu säännöllisesti ja asukkaiden tyytyväisyys on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Asukkaista 97% suosittelisi asumisoikeusasumista.

VALITSE AJANKOHTAINEN