´

AJANKOHTAISTA

29.10.2020

SAY:n edunvalvontatavoitteet julkaistu

Asumisoikeusjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa 30 vuoden olemassaolonsa aikana. Asumisoikeusasunnoissa asuvat ihmiset ovat tutkitusti tyytyväisiä. Asukkaiden vaihtuvuus on asumisoikeusasunnoissa vähäisempää kuin kaikissa asumismuodoissa keskimäärin, ja asuntojen käyttöaste on korkea. Asuntojen hakijoita on paljon ja asukkaat ovat tyytyväisiä.

Kohtuuhintainen asuminen on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Asumisoikeusasuminen tarjoaa turvallista asumista ilman tarvetta sijoittaa suuria määriä pääomaa asuntoon. Se tarjoaa asukkaalle niin turvallisuutta kuin joustavuutta ja on vastaus moniin 2020-luvun asumisen haasteisiin.

SAY pitää asuntokannan monipuolisuutta tärkeänä. Se ehkäisee alueiden segregoitumista, mahdollistaa asumisen hyvillä sijainneilla eritaustaisille ihmisille, luo toimivaa yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa monipuolisen työvoiman saatavuuden kaupungeille.

Asumisoikeusasuminen voi toimia nykyistä laajemmassa mitassa asuntopoliittisten ongelmien ratkaisijana.

Keskeiset tavoitteemme ovat:

  1. Asumisoikeuslain uudistuksessa on turvattava asumisoikeusyhteisöjen sujuvan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan edellytykset
    • Lakiluonnoksessa esitetty rajoituksista luopumisen mahdollisuus on kannatettava ja hyödyllinen niin asumisoikeusyhteisöille kuin asukkaille huonossa asuntojen kysyntätilanteessa
    • Asukasdemokratia sekä asumisoikeusyhteisöjen valvonta ja seuraamukset on järjestettävä tarkoituksenmukaisella ja toimintaa tukevalla tavalla
  2. Tuetun asuntorakentamisen riittävyydestä on huolehdittava riittävillä korkotukilainavaltuuksilla
    • Tavoitteena tulevina vuosina on oltava 11000 ara-asunnon aloittaminen vuosittain, mikä edellyttää vuotuista vähintään kahden miljardin euron korkotukilainavaltuutta. Valtuudesta 30% tulee jyvittää asumisoikeusasumiselle, mikä vastaa noin 3300 asunnon tuottamista vuosittain. Lisäksi erillinen osuus korkotukivaltuudesta on varattava peruskorjaushankkeisiin.
  3. Asuntopolitiikan kehittämisohjelmassa kantavana periaatteena on oltava asuntokannan monipuolisuus, jolla voidaan taata turvallinen ja elämäntilanteeseen sopiva asumismuoto kaikille Suomen asukkaille
    • Kehittämisohjelmassa on oltava kantavana periaatteena se, että alueille sijoitetaan monipuolisesti erilaisia asuntoja ja asumisoikeusasuntojen merkitys tässä tunnustetaan
    • Jatkuva ja häiriötön asuntotuotanto edellyttää pitkäjänteisiä ja ennakoitavia asuntopolitiikan linjauksia
  4. Kunnissa on huolehdittava asuntokannan monipuolisuudesta
    • Kuntien asumisohjelmissa on määriteltävä eri hallintamuotojen tavoitteelliset osuudet ja huolehdittava, että monipuolinen jakauma toteutuu myös yksittäisillä alueilla kunnan sisällä.  Korkean kysynnän kunnissa asumisoikeusasuntojen tuotantotavoitteeksi on asetettava vähintään 15-20%  uudistuotannosta kunnan tilanteesta riippuen.

Mitä ongelmia asumisoikeusasuminen voi ratkaista:

1.     Asuinalueiden monipuolisuus ja segregaation estäminen

Yksi keskeinen yhdyskuntasuunnittelun onnistumisen mittari on, että sillä ei synnytetä sosioekonomisesti yksipuolisia alueita ja että se ehkäisee asuinalueiden eriytymisestä johtuvia ongelmia. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että asuinalueille kaavoitetaan erilaisia asumismuotoja, joilla voidaan varmistaa alueiden monipuolinen väestöpohja.

Asumisoikeusasuminen on vaihtoehto monelle, joka haluaa vuokra-asumista vakaamman vaihtoehdon, mutta jolla ei ole mahdollisuutta tai halua sitoutua omistusasumiseen ja sen mukanaan tuomiin taloudellisiin riskeihin. Näin se muodostaa yhden kerroksen monipuolisessa asuntorakenteessa ja sen on syytä olla myös kuntien työkalupakissa asuinrakentamista suunniteltaessa.

2.     Työvoiman alueellinen saatavuus

Suurilla kaupunkiseuduilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asumisen hinta voi asettaa esteen seudulle muuttamiselle, mikä aiheuttaa ongelmia myös kaupunkien elinkeinoille sekä työvoiman saatavuudelle. Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä, että tarjolla riittävästi erilaisia ja eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja hyvillä sijainneilla.

Erityisesti perheiden asumispreferensseissä on tapahtunut muutoksia 1990-luvun lopulta alkaen kaupunkiasumista korostavaan suuntaan. Perheiden keskeisimpiä viihtyvyystekijöitä ovat asunnon sijainti ja liikenneyhteydet. Hyvä asuntotarjonta kaupungeissa siis tukee erityisesti työikäisiä ja perheitä ja asuntopolitiikka on myös osa hyvää perhepolitiikkaa.

Monilla aloilla työskentelevien työajat osuvat huonosti yhteen joukkoliikenteen kanssa, jolloin on erityisen tärkeää, että heillä on mahdollisuus hankkia asunto paikasta, joka mahdollistaa työssäkäynnin ja muun elämän sujuvan yhteensovittamisen. Asumisoikeusasunto on tällaiseen tilanteeseen hyvä vaihtoehto ilman kohtuutonta taloudellista kertapanostusta.

3.     Asuntokannan optimaalinen käyttö

Asunnonvaihto voi olla elämäntilanteen muuttuessa monelle vaikeaa ja liian kallista. Uuteen tilanteeseen soveltuvaa asuntoa ei löydy helposti tai vanhan asunnon myyminen on vaikeaa.  Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset asuvat asunnoissa, jotka eivät sovi heille. Ne sijaitsevat hankalissa paikoissa tai ovat liian pieniä tai liian suuria. Esimerkiksi eläkeläispariskunta saattaa elää itselleen liian suuressa asunnossa, mutta kohtuuhintaista korvaavaa soveltuvaa asuntoa on vaikea löytää ja samanaikaisesti toisaalla työikäinen perhe elää itselleen liian pienessä asunnossa.

Tämä johtaa siihen, että asuntokanta on osin epäoptimaalisessa käytössä eivätkä ihmiset löydä itselleen sopivia asuntoja. Tällä on epäedullisia seurauksia asuntomarkkinoille kokonaisuudessaan. Asumisoikeusasunnon vaatima alkupääoma on pieni ja se mahdollistaa muuton omaan asuntoon pienellä alkupanostuksella tai esimerkiksi omistusasunnosta pois muutettaessa pääoman vapauttamisen muuhun käyttöön. Asumisoikeusasunnot voivat tarjota useammalle elämäntilanteeseen sopivan asunnon, mikä toisaalla vapauttaa muuta asuntokantaa sitä tarvitseville. 


VALITSE AJANKOHTAINEN