´

AJANKOHTAISTA

19.02.2019

Kohti sosiaalisesti kestävää kaupunkia

Maaseutu on antanut historian saatossa paljon suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille ja edelleenkin sillä on merkittävä rooli osana suomalaisuutta. Kaupunkien merkitykseen on herätty varsin myöhään, oikeastaan vasta tällä vuosituhannella. Keskeisenä veturina heräämiseen on ollut kaupunkien taloudellisen roolin korostuminen.

Kaupunkipolitiikan synty

Kaupungistuminen nähdään nykyisin globaalina megatrendinä. Monissa tilanteissa on järkevää kohdistaa analyyttinen katse kansalliselta tasolta kaupunkitasolle. Tämä näkökannan muutos on merkittävä. Kaupungistumista ei enää alisteta muiden politiikkaohjelmien alle.

Uusi painotus on saanut viranomaiset, tutkijat ja yritykset pohtimaan sitä, millainen on yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävä kaupunki. Ajatukset ovat siirtyneet puhtaasta asuntopolitiikasta asumisen ja elämisen politiikkaan. Aina 1990-luvulle saakka työnteko ja muu eläminen oli erotettu toisistaan. Asuttiin nukkumalähiöissä, tehtiin töitä teollisuusalueella ja suomalaisten mielestä todellinen eläminen tapahtui järven rannalla kesämökissä.

Modernissa kaupungissa keskeisiä asioita ovat talouden painottuminen palveluihin, lisääntynyt maahanmuutto, yhteiskunnan mosaiikkimaistuminen, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet ja monet muut tekijät, jotka heijastuvat asumiseen ja elämiseen.

Näitä haasteita silmällä pitäen esimerkiksi ympäristöministeriö on käynnistänyt kestävän kaupunkikehityksen ohjelman, jossa painopisteinä ovat vähähiilisyyden ja päästöjen vähentämisen rinnalla muun muassa alueellisen eriytymisen torjunta ja eriarvoisuuden kaventaminen. Liiallinen sosiaalinen ja taloudellinen eriytyminen voi olla uhka koko yhteiskuntarauhalle.

Kaupunki tarvitsee huoltajansa

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että kaupungit ovat täysin riippuvaisia tärkeistä palvelu-, huolto- ja kuljetusalojen ammattilaisista. Terveyspalvelut eivät toimi, raitiovanut eivät kulje, katuja ei hiekoiteta eikä ravintoloissa ole palveluita ilman kaupunkikoneen huoltajia. Kaupungit toimivat yhä enemmän 24/7 periaatteella ja palvelualan työajat ovat epäsäännöllisiä.

Ajallisesti pitkät työmatkat, ruuhkat ja eriytyneet asuinalueet ilman palveluita heikentävät kaikkien elämisen laatua. Sen lisäksi, että asumisen tulisi olla kohtuuhintaista, asuntojen tulee sijaita hyvien liikenneyhteyksien varrella. Joukkoliikenteen palveluvastetta on entisestään parannettava palvelemaan ympärivuorokautista toimintaa.

Asumisoikeusasuminen lisää sosiaalista joustoa

Eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti, varsin aiheellisesti viime syksynä esille tärkeän asian ehdottamalla kahdeksan vuoden mittaista asuntopolitiikan kehittämisohjelmaa. Lisäksi tarkastusvaliokunnan viestinä oli, että valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitaan myös jatkossa.

Asuntopolitiikan tulisi olla johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Vaikka asuntopolitiikkaa käytettäisiinkin suhdanteiden tasoittamisen keinona, perusajatus ei saisi unohtua: kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan joka tapauksessa lisää suhdanteista riippumatta kasvavilla kaupunkiseuduilla.

Vuokra- ja omistusasumisen lisäksi tarvitaan myös välimuotoja. Muuten tulorajoihin sidottujen vuokra-asuntojen ja kalliiden omistusasuntojen väliin jää monelle keskituloiselle palkansaajalle liian suuri aukko saada itselleen koti, jossa asuminen sopii omaan tilanteeseen ja rahaa jää vielä riittävästi muuhunkin elämiseen.

Asumisoikeusasuminen on keino rakentaa sosiaalista joustoa kaupunkielämiseen ja -asumiseen. Se ei sido pääomia kuten omistusasuminen, mutta lisää vakautta ja turvallisuutta. Asumisoikeusasuminen voi toimia myös integroijana taustoiltaan erilaisten ryhmien välillä.

Suomalaisen asumisoikeusjärjestelmän noin 30-vuotinen historia on sidoksissa maamme kaupungistumiseen. Nyt kun Suomessa on vihdoinkin ymmärretty kaupunkien rooli kansallisen hyvinvoinnin lähteenä, on aika katsoa myös asumisoikeutta uusin silmin. Asumisoikeus voi osaltaan vauhdittaa entistä monipuolisempaa ja sosiaalisesti kestävämpää asumista ja kaupunkielämää.

Maarit Toveri, puheenjohtaja
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry

VALITSE AJANKOHTAINEN