´

AJANKOHTAISTA

31.10.2020

Asumisoikeuslaki uudistuu asukkaiden eduksi

30-vuotias asumisoikeus on juuri nyt hyvin ajankohtainen. Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle vain kasvaa ja asumisoikeus on lunastanut paikkansa vuokra- ja omistusasumisen välimuotona. Asumisoikeuslakia ollaan nyt uudistamassa vastaamaan paremmin tämän ajan tarpeisiin.

Istuvan hallituksen ohjelman mukaan asumisoikeusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kohtuuhintaisuuden, läpinäkyvyyden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen sekä asukasvalinnan uudistaminen.

Lainsäädäntö on aina kompromissien taidetta, eikä asumisoikeuslakia koskeva hallituksen esitys muodosta tästä poikkeusta. Sen sisältö ei täytä minkään tahon kaikkia odotuksia. Mikäli hallituksen eduskunnalle 22. lokakuuta antama lakiesitys hyväksytään ilman merkittäviä muutoksia, hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden voidaan kuitenkin arvioida toteutuvan varsin hyvin.

Lakiesityksessä on useita ehdotuksia, jotka edistävät kohtuuhintaisuutta. Esimerkiksi asukasvalinta uudistuu selvästi nykyistä ripeämmäksi, mikä parantaa käyttöastetta, kun asukkaan vaihtumiseen usein liittyvä asuntojen tyhjäkäyttö vähenee. Lisäksi rajoituksista vapauttaminen mahdollistaa luopumisen kohteesta, josta saatavat tulot eivät kata kohteen menoja. Ilman tällaista mahdollisuutta osa vajaakäytössä olevan kohteen menoista jää muiden kohteiden asukkaiden maksettavaksi.

Eräs keskeinen esitykseen sisältyvä keino kohtuuhintaisuuden vahvistamiseksi on hankintojen kilpailuttamisvelvollisuuden ja sen valvonnan korostaminen. Vaikka kilpailuttamisessa on usein muitakin tavoitteita kuin alhaisin mahdollinen kustannustaso lyhyellä tähtäimellä, hinta on aina tärkeä kriteeri toimittajan valinnassa.

Asukkaiden tiedonsaanti paranee

Jotta asukkailla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintaan, heillä tulee olla riittävästi tietoa yhteisön asioista. Esimerkiksi asukashallinnon on vaikea valvoa hoito- ja huoltotoimenpiteitä, ellei se tiedä, mitä palveluntuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyy.

Hallituksen esityksessä asukkaiden tiedonsaanti ehdotetaan varmistettavaksi usealla eri tavalla. Esimerkiksi asukashallintoelimillä on jatkossa oikeus saada asumisoikeusyhteisöltä kohdetta tai koko yhteisöä koskevat tiedot, joita se oikeuksiensa käyttämiseksi tarvitsee.

Lisäksi asumisoikeusyhteisöille on tulossa aktiivinen tiedottamisvelvollisuus. Asumisoikeusyhteisön on tiedotettava asumisoikeuden haltijoille ja yhteistyöelimelle yksittäistä kohdetta tai koko yhteisöä koskevista sellaisista asioista, joilla voi olla merkitystä asumisoikeuden haltijoille tai asukashallintoelimille.

Uudessa tiedottamisvelvollisuudessa merkillepantavaa on sen laajuus. Velvoitetta ei ole rajattu esimerkiksi vain sellaisiin tietoihin, joilla voi olla olennaista merkitystä. Näin laaja tiedottamisvelvollisuus toteuttaa tehokkaasti läpinäkyvyystavoitetta ja tukee asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Se myös haastaa asumisoikeusyhteisöt parantamaan tiedottamisprosessejaan, jotta tiedottaminen hoituu tehokkaasti, mutta ei aiheuta infoähkyä.

Asukkaille lisää vaikutusmahdollisuuksia

Hallituksen esitys vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia myös uudistamalla asukashallinnon organisointia. Asukkaiden edustus asumisoikeusyhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä kasvaa. Yhteisön koko asumisoikeustalokantaa koskevia asioita käsittelevän yhteistyöelimen perustaminen olisi jatkossa pakollista, kun tähän mennessä elin on ollut vapaaehtoinen.

Lisäksi kaikkein ylimmän tason vaikuttamisfoorumiksi esitetään perustettavaksi koko asumisoikeusalaa kehittävä valtakunnallinen neuvottelukunta. Jäseniksi neuvottelukuntaan valittaisiin asukkaiden ja asumisoikeusyhteisöjen edustajia, ja mahdollisesti edustajia myös valtion viranomaisista.

Eräs oleellinen muutos asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta on sähköisten kokousten salliminen. Tämä varmasti madaltaa kynnystä osallistua ja aktivoi mukaan sellaisiakin asukkaita, jotka eivät ole kokeneet perinteisiä kokouskäytäntöjä omikseen.  

Asuminen ei vaarannu

Hallituksen esittämä lakiuudistus edistää selvästi asukkaiden etua. Tästä huolimatta uudistus on saanut osakseen myös kritiikkiä. Kritiikki kohdistuu etenkin ehdotettuun mahdollisuuteen vapauttaa käyttö- ja luovutusrajoituksista asumisoikeuskohde, jonka kysyntä on pitkäaikaisesti romahtanut. Ehdotuksen mukaan asumisoikeusyhteisö voisi ARAn luvalla muuttaa mahdollisesti vielä jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi eräissä tarkkaan rajatuissa poikkeustilanteissa.

Lakiesityksen mukaisen rajoituksista vapauttamisen väitetään muun muassa loukkaavan perustuslaissa taattua omaisuuden suojaa ja vaarantavan asumisturvan. Omaisuudensuojan kovan ytimen kannalta olennaista on, että asumisoikeuden haltijalle palautetaan kaikissa tilanteissa hänen maksamansa asumisoikeusmaksu indeksikorotuksineen.

Kritiikissä on ohitettu kokonaan tavat, joilla hallituksen esitys turvaa asumisen jatkuvuuden. Asuminen jatkuisi vuokrasopimuksen nojalla ja asukkaalle tulisi myös tarjota toista vuokra- tai asumisoikeusasuntoa samalta paikkakunnalta. Tietyissä tilanteissa asukkaalla olisi oikeus lunastaa asunto edullisesti omakseen. Asumisoikeuden haltija olisi myös etusijalla omistajan muiden asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa.

Hyvä ei tule hosumalla

Kun hallituksen nyt esittämää lakiehdotusta vertaa kesällä lausuntokierroksella olleeseen luonnokseen, monen asian voi todeta parantuneen. Osa epäkohdista on toki tallella, ja on mukaan lipsahtanut joku uusikin.

Lain aiottua voimaantuloa on aikaistettu luonnoksen mukaisesta ajankohdasta vuodella. Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi asukashallinto- ja asukasvalintasäännöksiä lukuun ottamatta voimaan jo 1.1.2021. Tähän on aikaa noin kaksi kuukautta. Mikäli tässä aikataulussa pysytään, asumisoikeusyhteisöille jää auttamatta liian vähän aikaa henkilöstön kouluttamiseen sekä prosessien ja järjestelmien muuttamiseen lakimuutosten edellyttämällä tavalla.

Kauan odotettu ja asukkaiden eduksi koituva asumisoikeusjärjestelmän uudistus ansaitsisi tulla voimaan hyvässä järjestyksessä eikä hosuen.        

Jari Riskilä, toimitusjohtaja, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy; puheenjohtaja, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry


VALITSE AJANKOHTAINEN