Asumisoikeusasuminen täyttää 25 vuotta – Nuorille suunnatusta asumismuodosta koko kansan suosikiksi

Asumisoikeusasuminen täyttää kuluvan syksyn aikana 25 vuotta. Järjestelmä kehitettiin helpottamaan erityisesti nuorten asuntopulaa. Nykyisin asumisoikeusasuntoja on yli 42 000, ja niissä asuu noin 95 000 henkilöä, jotka ovat läpileikkaus suomalaisista. Asumisoikeusasunnot sijaitsevat pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

– 25 vuoden aikana asumisoikeusasuminen on osoittautunut toimivaksi, tarpeelliseksi ja muuntautumiskykyiseksi järjestelmäksi. Järjestelmä kaipaa kuitenkin uudistamista, jotta se vastaisi entistä paremmin tämän päivän haasteisiin, kun erityisesti kasvukeskuksissa on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asumisoikeus on joustava ja turvallinen valinta esimerkiksi työn perässä muuttaville, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen.

Asumisoikeusjärjestelmän juuret juontavat 1980-luvun lopulle. Yhä useammalle tuli mahdollisuus oman asunnon ostamiseen, kun talous kasvoi voimakkaasti ja rahamarkkinat vapautuivat. Samaan aikaan vuokra-asuntojen määrä ei juurikaan lisääntynyt, mikä nosti voimakkaasti asuntojen hintoja. Myös lainojen korot olivat nykypäivään verrattuna hyvin korkeat ja omistusasuminen oli erityisesti ensiasunnon ostajalle hyvin haastavaa.

Laki asumisoikeusasumisesta astui voimaan heinäkuussa 1990 ja ensimmäiset asumisoikeustalot valmistuivat VVO:n asumisoikeusyhtiön omistukseen Rovaniemelle syksyllä 1991 osoitteeseen Sudentie 9. Myöhemmin samana vuonna valmistui vielä Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n talo Turkuun osoitteeseen Kuohukuja 4. Nykyisin asumisoikeusasuntoja on yli 42 000 ja niissä asuu noin 95 000 henkilöä. Asumisoikeusasuntoja on eri puolilla Suomea, mutta valtaosa niistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Asumisoikeusjärjestelmä kaipaa uudistamista

Nykyisin asumisoikeusasunnon saa maksamalla noin 15 % asunnon hinnasta, jonka jälkeen maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisen päätyttyä asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Ympäristöministeriössä on valmisteilla asumisoikeuslain muutostyö. Suomen Asumisoikeusyhteisöt Ry:n arvion mukaan asumisoikeusmaksun osuus tulisi laskea 10 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista. - Pudotus tarvitaan, jotta useammilla olisi mahdollisuus hankkia asumisoikeus. Asumisoikeustalojen hankintahinnat ovat nousseet alkuajoista, mikä on vastaavasti nostanut asumisoikeusmaksuja, Pyykkönen sanoo.

Huoneistojen hinnoittelua pitäisi voida muuttaa paremmin kysyntää vastaavaksi. -Esimerkiksi 1990-luvulla valmistuneiden isojen perheasuntojen vastikkeita tulisi voida laskea ja vastaavasti pienempien asuntojen vastikkeita tulisi voida nostaa asumisaikaista jyvitystä muuttamalla. Näin saataisiin asumiskustannukset vastaamaan nykyisiä asumistarpeita, Pyykkönen jatkaa.

Myös asumisoikeusasuntojen hakuprosessia tulisi nopeuttaa siten, että yleinen hakunumero poistetaan ja asunnonhaku tapahtuu suoraan halutusta asumisoikeusyhteisöstä.

Pysyvä ja turvallinen asumismuoto on kiinnostanut suuresti alusta alkaen

Alussa asumisoikeusjärjestelmä suosi alle 35-vuotiaita ja asunnon hakijoille oli tulorajat. Nykyisin  asumisoikeusasuntoa voi hakea henkilö, joka on vähintään 18-vuotias ja jolla ei ole haettavan asunnon alueella omistusasuntoa eikä varoja sen hankkimiseen. Varallisuusehto ei koske yli 55-vuotiaita.

Asumisoikeusasunnot ovat kiinnostaneet suuresti heti alusta lähtien. Asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat läpileikkaus suomalaisista ylipäänsä. Suurin yhdistävä tekijä asumisoikeusasuntojen asukkaille on ollut muuttunut elämäntilanne. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa, lapsia on tullut lisää tai on tullut jokin muu suuri elämänmuutos kuten avioero tai muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle.

– Syyt asumisoikeusasunnon valintaan ovat olleet asukkaan iästä ja elämäntilanteesta riippumatta hyvin samantyyppisiä aina järjestelmän alkutaipaleelta lähtien. Asumisoikeusasuminen on nähty pysyvänä ja turvallisena asumisena, johon päästäkseen ei ole tarvinnut ottaa suurta asuntolainaa, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n varapuheenjohtaja Maarit Toveri.

Asumisoikeusasunnon saamiseksi tulee hakea järjestysnumero, jonka saa sen kunnan asuntotoimistosta, jonka alueelta asuntoa haetaan. Vuoden 2015 aikana asumisoikeusasuntoihin jätettiin yli 50 000 hakemusta. - Suuri hakijamäärä kertoo asumisoikeusasumisen suosiosta sekä erityisesti pääkaupunkiseudulla vallitsevasta kohtuuhintaisten asuntojen suuresta tarpeesta, Toveri jatkaa.


Lisätietoja:

Marko Pyykkönen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja, puh. 0400 426 666, marko.pyykkonen@asokodit.fi

Maarit Toveri, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n varapuheenjohtaja, puh. 0500 103 888, maarit.toveri@avainasumisoikeus.fi



Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä.  SAY:n tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. SAY:n jäsenyhteisöt omistavat yli 97 prosenttia Suomen yli 42 000 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu noin 95 000 asukasta.

www.asumisoikeus.fi