´

AJANKOHTAISTA

27.04.2020

Asumisoikeusasuminen – kriisit kestävä asumismuoto

Asumisoikeusjärjestelmä kehitettiin aikanaan vastaamaan oman aikakautensa haasteisiin, mutta sillä on paljon annettavaa myös koronakriisiin ravistelemalle Suomelle.

Asumisoikeusjärjestelmä syntyi lähes 30 vuotta sitten yhteiskunnan murrosvaiheessa, kun asuntomarkkinoille kaivattiin vaihtoehtoisia asumismuotoja.

Rahamarkkinat vapautuivat 1980-luvun puolivälissä, mikä mahdollisti yhä useammalle oman asunnon ostamisen. Hinnat ampaisivat kuitenkin nopeasti voimakkaaseen nousuun, sillä vuokra-asuntokanta ei lisääntynyt juuri lainkaan. Tarvittiin vaihtoehtoisia asumismuotoja erityisesti nuorille.

Asenneilmapiiri uutta asumismuotoa kohtaan kehittyi suotuisaksi ja vuonna 1989 aloitettiin lainvalmistelu asumisoikeusjärjestelmän synnyttämiseksi. Asumisoikeusasuntojen tuotanto käynnistyi 1990-luvun alussa, ja samoihin aikoihin Suomi ajautui suureen lamaan. Asuntorakentaminen pysähtyi lähes kokonaan, lukuun ottamatta asumisoikeusasuntojen ja valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamista.

Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että asumisoikeusasuntojen tuotanto yhdessä valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon kanssa pelasti suomalaisen rakennusteollisuuden ja työllisti runsaasti rakennusalan ammattilaisia lamavuosina.

Kohtuuhintainen asuminen on toimivan yhteiskunnan perusedellytys

Myös tällä hetkellä elämme kriisin ja todennäköisesti myös suuren yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Suomi on pysähtynyt ja suuri osa ihmisistä tekee töitä kotoa käsin – tosin vain niissä ammateissa, joissa se on mahdollista.

Koronakriisi on muuttanut radikaalisti sitä, mitä me pidämme tavallisena arkena. Siitä huolimatta yhteiskunnan ylläpitämisen kannalta kriittisten alojen työt jatkuvat ja työpaineet kasvavat. Sairaanhoitajien, elintarvikealan työntekijöiden, jakeluautojen kuljettajien, kauppojen henkilökunnan, poliisien ja monien muiden työpanosta tarvitaan entistä kipeämmin. Nämä lukuisissa tärkeissä tehtävissä työskentelevät ammattilaiset ovat useimmiten keski- tai pienituloisia.

Asuminen on ihmisen perustarve ja kohtuuhintainen asuminen on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Kaupunkipolitiikka, jonka seurauksena valtaosa keski- ja pienituloisten ihmisten tuloista menee asumiseen, ei ole toimiva ratkaisu.

Asumisoikeusasuminen on ratkaisu näihin haasteisiin. ARA:n tilastojen mukaan asumisoikeusasuminen on huomattavasti edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokramarkkinoilta ja usein jopa edullisempaa kuin ARA-vuokra-asunnossa asuminen.

Asumisoikeus on myös valtiolle edullisin tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Tämä johtuu siitä, että asumisoikeusasunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä asumisoikeusasunnoille makseta käynnistysavustusta.

Katse koronan jälkeiseen Suomeen

Kun koronakriisi on ohi, valtion täytyy elvyttää. Asuntorakentaminen on hyvin tehokas tapa vauhdittaa koronan jälkeisen Suomen kasvua ja kehittymistä. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n vakavaraisilla jäsenyhtiöillä on runsaasti valmiita hankkeita odottamassa.

STM on ohjeistanut, että koronakriisin aikana korjaushankkeissa täytyy tarkkaan huomioida taudin mahdollinen leviäminen. Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa olevissa hankkeissa huoneistoihin kohdistuvat työt tulee aikatauluttaa vasta epidemian jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi urakoiden kilpailuttamista sekä hankkeiden ARA- ja rakennuslupaprosesseja voidaan jatkaa normaalisti.

On erittäin tärkeää saada hankkeet pikaisesti liikkeelle heti, kun rajoitukset poistuvat. Rakentaminen täytyy voida aloittaa nopeasti ilman turhia viivästyksiä ja viranomaiskäsittelyn tulee nyt olla ripeää. Myös asumisoikeustalojen korkotukilainojen myöntämisvaltuuksia tulisi tarkistaa päätöksentekokriteeristön osalta. Esimerkiksi viime syksynä laaditut tilastot, joiden pohjalta päätöksiä on tehty, ovat todennäköisesti kriisin myötä vanhentuneet, ja hankkeita tulee tarkastella puhtaalta pöydältä.

Toivon todella, että yhteiskunta ei jätä hyödyntämättä asumisoikeusjärjestelmään liittyviä mahdollisuuksia, jotka on kuin luotu auttamaan koronakriisin jälkeisessä Suomessa.

Maarit Toveri, puheenjohtaja
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry


VALITSE AJANKOHTAINEN