´

AJANKOHTAISTA

15.06.2020

Asumisoikeus on valtion tukeman asuntotuotannon kovassa ytimessä

- Asumisoikeusasuminen edustaa valtion tukeman asuntotuotannon kovaa ydintä. Näin sanoo toukokuussa Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Asokotien toimitusjohtaja Jari Riskilä.

Varatuomari Riskilä on ehtinyt tehdä pitkän uran yleishyödyllisen asumisen parissa. Hän on ollut nykyisessä tehtävässään Suomen suurimman asumisoikeustoimijan, Asokotien, toimitusjohtaja vuoden 2018 alusta alkaen. Aiemmin hän oli NAL Asuntojen toimitusjohtaja kuuden vuoden ajan ja sitä ennen 15 vuotta silloisen VVO:n palveluksessa.

-Mitä enemmän olen perehtynyt asumisoikeusasumiseen, sitä vahvemmin on kirkastunut, miten hyvä tuote se on. Nyt kun asuntomarkkinat ovat vahvasti jakaantuneet, asumisoikeus on osoittanut vahvuutensa. Asumisoikeus on asukkaalle turvallinen ja kohtuuhintainen. Kuukausittainen käyttövastike on lähes kaikilla kasvukeskuspaikkakunnilla jopa ARA-vuokria alhaisempi. Asunnon sijainnilla ja sen markkina-arvon heilahteluilla ei ole merkitystä, pois muuttava asukas saa aina sijoittamansa asumisoikeusmaksun takaisin indeksillä korjattuna. Asukkaiden tyytyväisyys onkin huomattavan korkea ja vaihtuvuus pientä.

Asumisoikeus mahdollistajana

Riskilän mukaan asumisoikeudella on keskeinen rooli osana yleishyödyllistä asumista. -Kuulen toisinaan kritiikkiä siitä, että asumisoikeus ei olisi yleishyödyllistä asumista, koska se ei kohdistu heikko-osaisimpaan väestöön. Asuntomarkkinaa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena ja tässä kokonaiskuvassa asumisoikeudella on hyvinkin keskeinen yleishyödyllinen rooli.

-Ihmiset muuttavat asumisoikeustaloihin varsin usein valtion tukemista vuokra-asunnoista. Jokainen uusi asumisoikeustalo mahdollistaa siten tilaa uusille valtion tukemien vuokratalojen asukkaille eli heille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Ilman asumisoikeusjärjestelmää valtion tukemissa vuokra-asunnoissa olisi huomattavasti vähemmän vaihtuvuutta.

-Asumisoikeus mahdollistaa ’asumisen luokkaretken’. Hyppy kunnan vuokratalosta omaan omistusasuntoon tai vapaarahoitteiseen vuokra-asuntoon on usein liian iso. Se edellyttäisi pääomia tai valmiutta selvästi suurempiin kustannuksiin. Asumisoikeus madaltaa tätä kynnystä. Vaadittava pääoma on olennaisesti pienempi, mutta asuminen on edelleen kohtuuhintaista, Riskilä arvioi.

Opit 1990-luvun lamasta

Riskilän mukaan asumisoikeus olisi erittäin hyvä elvyttämisen keino nykyisessä suhdannetilanteessa. Koska käynnistysavustusta ei makseta ja koska valtion takausvastuu on selvästi pienempi kuin vuokra-asunnoissa, on asumisoikeus valtiolle selvästi edullisin tapa lisätä ARA-tuotantoa.

-Ei taida olla yleisesti tiedossa, että asumisoikeusrakentamisella oli hyvin keskeinen elvyttävä rooli 1990-luvun aikana. Tuolloin asumisoikeusasuntoja ja valtion tukemia vuokra-asuntoja rakennettiin ennätysmäärä, lähes 150 000, joista asumisoikeusasuntoja oli melkein 30 000. Muilta osin asuntorakentaminen pysähtyi lähes kokonaan.

-Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että asumisoikeusasuntojen tuotanto yhdessä valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon kanssa pelasti suomalaisen rakennusteollisuuden työllistäessään runsaasti rakennusalan ammattilaisia lamavuosina ja myötävaikutti siten merkittävästi lamasta toipumiseen.

-1990-luvun aikana rakennettiin keskimäärin 15 000 asuntoa vuodessa. Nykyisen hallituksen tavoite 10 000 valtion tukemaa asuntoa vuodessa ei ole erityisen kunnianhimoinen, päinvastoin suhdannenäkymien valossa tuotantotavoitteen soisi olevan merkittävästi suurempi.

VALITSE AJANKOHTAINEN