”Asumisen yhteisöllisyys ei synny sanomalla”

Yhteisöllisyyden merkitys on noussut viime vuosina voimakkaasti. Digitaalisuus on mahdollistanut uudenlaista yhdessä tekemistä ja kaupunkikulttuuria kuten ruokapiirit tai siivouspäivät. Myös asumisen yhteisöllisyydestä puhutaan paljon.

 

-Asumisen yhteisöllisyyden merkityksen kasvun taustalla on useita syitä. Näitä ovat muun muassa osallistumisen lisääntyminen ylipäänsä, ekologiset syyt, jakamistalous, yksinasumisen yleistyminen, ikääntyminen, yksinäisyyden torjunta, kaupungistuminen ja asumisvalintojen yksilöllistyminen, arvioi asumisen yhteisöllisyyttä tutkiva arkkitehti Anna Helamaa.

 

Asumisen yhteisöllisyyttä on tyypillisesti pyritty edistämään yhteisillä tiloilla. Helamaan mukaan yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny sanomalla, että nyt toimitaan yhteisöllisesti, vaan laajempia ratkaisuja tarvitaan.

 

Suomessa yhteisöllisyyteen on herätty laajemmin vasta muutaman viime vuoden aikana, mutta muualla Euroopassa ollaan jo pidemmällä. - Asumisen yhteisöllisyys, asukkaiden osallisuus ja asukasvetoiset rakennuttamismuodot ovat hyvinkin ajankohtainen aihe monessa maassa. Suomesta on tyypillisesti matkustettu Ruotsiin ja Tanskaan hakemaan oppia yhteisöllisestä asumisesta, mutta myös esimerkiksi Saksasta löytyy hyviä esimerkkejä.

 

Helamaan mukaan yhteisöllisyyden merkitys tulee varmasti kasvamaan myös tulevaisuudessa, mutta uudenlaista asennetta tarvitaan.

 

-Asumisen ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen ja asukkaiden tarpeita entistä paremmin vastaavan rakennetun ympäristön toteuttaminen edellyttää rohkeaa ja kokeilevaa asennetta. Se edellyttää myös uusia asumismuotoon ja -kulttuuriin liittyviä innovaatioita, Helamaa summaa.

 

Yhteisöllisyys on kasvava trendi

 

Useilla asumisoikeustoimijoilla on tällä hetkellä meneillään useita yhteisöllisyttä edistäviä korttelihankkeita. Asumisoikeusasumista tarjoamissa yhtiöissä nähdäänkin, että yhteisöllisyys on kasvava trendi, jonka edellytykset tulisi huomioida hyvissä ajoin.

 

-Yhteisöllisyyden edellytyksistä päätetään jo suunnittelun ensi vaiheessa. Rakennusala on kuitenkin valitettavasti edelleen melko konservatiivinen ja uusia ajatuksia otetaan käyttöön hitaasti. Lisäksi kohtuuhintaisesta asumisesta helposti karsitaan ja leikataan yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä, joita on vaikea myöhemmin lisätä, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Maarit Toveri.