´

AJANKOHTAISTA

27.08.2019

Asolakiluonnos kaipaa muutoksia

Näin kesälomien jälkeen huomio suuntautuu jo poliittiseen syksyyn ja uuden hallitusohjelman etenemiseen. Ohjelmaan on mahdutettu ilahduttavan paljon asuntopoliittisia tavoitteita ja myös maininta asumisoikeusjärjestelmän kehittämisestä.

Esitetyn mukaan järjestelmää tulisi uudistaa niin, että vahvistetaan kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Myös asukasvalintaan halutaan etsiä toimivampia ratkaisuja.

On hienoa, että asojärjestelmä on hallitusohjelmankin tasolla tunnustettu vakiintuneeksi vaihtoehdoksi asuntomarkkinoilla. Asukkaathan ovat ottaneet järjestelmän omakseen jo aikaa sitten, asunnot ovat kysyttyjä ja asukasvaihtuvuus vähäistä.

90-luvun alun tarpeisiin luotu Järjestelmä kaipaa luonnollisesti päivittämistä. Jos uudistamisen pohjaksi otetaan edellisellä hallituskaudella valmisteltu lakiluonnos, odotamme siihen tehtävän tiettyjä muutoksia, jotta hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan.

Suurin ongelma lakiluonnoksessa liittyy asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Asukkailla täytyy ilman muuta olla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumiseensa. Siitä syystä meillä Asokodeilla on kehitetty asukashallintoa laajemmaksi kuin voimassa oleva laki  edellyttäisi. Tapaamme asukastoimikuntien  puheenjohtajia säännöllisesti alueellisissa pj-tapaamisissa sekä teemme asukkaiden kanssa yhteistyötä  valtakunnallisessa Asofoorumissa ja kehitystyöryhmässä.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa palvelee toimintaamme. Vaikka yhtiö osakeyhtiölain mukaisesti tekee keskeiset päätökset, ratkaisut pohjautuvat usein nimenomaan tähän  vuorovaikutukseen. Päätöksenteko helpottuu ja päätösten laatu paranee merkittävästi, kun sitä edeltää asukkaiden kanssa käyty vuoropuhelu käsillä olevan asian eri ulottuvuuksista, varsinkin sen vaikutuksista asukkaisiin.

Varsinaiseen asukkaiden päätösvaltaan ja sen lisäämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Näistä merkittävin koskee päätöksentekijän vastuuta. Sekä terve järki että osakeyhtiölaki poissulkevat mahdollisuuden tehdä päätöksiä ilman, että päätöksentekijä olisi vastuussa niiden sisällöstä ja seurauksista.

Vastuu on tietysti helppo kirjata lakiin, mutta sen lisäämisen ongelmana on, että todennäköisesti entistä harvempi asukas haluaisi sen jälkeen olla mukana vaikuttamassa asumiseensa. Asokotien ehdotus on, että lakiin sisällytetään yhteishallintolaista kehitetty, vuorovaikutusta edistävä ja siten yhtiön päätöksentekoa tukeva asukasvaikuttamisen malli. Siitä hyötyisivät kaikki osapuolet.

Asolakia koskevassa luonnoksessa ongelmallinen on myös osakeyhtiöoikeudellisten perusperiaatteiden vastainen kohta, jossa yhtiön johdolle asetetaan velvollisuus toimia vastoin yhtiön etua, mikäli se on ristiriidassa asumisoikeuden haltijoiden edun kanssa. Ongelman vakavuus korostuu, kun luonnoksen perusteluissa puhutaan asumisoikeuden haltijasta yksikkömuodosta.

Kun asumisoikeuden haltijoita tarkastellaan kollektiivina, heidän etunsa lähes poikkeuksetta samastuu yhtiön etuun. Sen sijaan yksittäisen asumisoikeuden haltijan ja yhtiön etu voivat helposti olla, ja käytännössäkin usein ovat, keskenään ristiriidassa.

Luonnoksen mukainen lakitekstin muotoilu ja sen nykymuotoiset perustelut yhdistettynä niihin ennen näkemättömän ankariin sanktioihin, joilla yhtiön johtoa esitetään ohjattavaksi myös puheena olevan lainkohdan noudattamiseen, tekisivät yhtiön johtamisesta koko lailla mahdotonta ja johtaisivat lukemattomiin käräjöinteihin yhtiötä vastaan.     

Muutos tarvitaan myös tapaan, jolla asolakia koskevassa luonnoksessa on määritelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rooli. Lakiluonnokseen sisältyvillä säännöksillä ARA:n rooli muodostuisi oikeusjärjestelmämme perusperiaatteiden, erityisesti vallan kolmijako-opin vastaiseksi.

Tuon opin mukaanhan lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta tulee erottaa toisistaan eikä niitä tule uskoa saman tahon käytettäväksi. Lakiluonnoksen mukaan ARA tulisi toimimaan asojärjestelmässä tuon kolmijako-opin vastaisesti Se ohjeistaisi toimijoita, valvoisi, että ne toimivat ohjeiden mukaan, ja määräisi tarvittaessa sanktiot.

ARAn rooli valtion tukemassa asuntotuotannossa on keskeinen, ja sitä sen tulee olla myös tulevaisuudessa. ARAn toimintaa ei pitäisi uudella asumisoikeuslailla hankaloittaa. ARAn ja toimijoiden nykyinen erinomainen yhteistyö todennäköisesti vaikeutuisi, mikäli lakiluonnoksessa esitetty malli tulisi voimaan.

Näillä muutostoiveilla lähestymme uusia asuntopoliittisia päättäjiä tänä syksynä. Esitämme myös toiveen, että lakia ei kasattaisi kokoon turhan kiireen saattelemana.

Asumisoikeusjärjestelmän perusteet ovat kunnossa, eikä kiireelliseen muutokseen ole tarvetta. Tärkeämpää olisi saada aikaan uudistus, joka kestää aikaa ja palvelee asukkaita ja toimijoita pitkälle tulevaisuuteen.

Jari Riskilä, toimitusjohtaja
Asokodit

VALITSE AJANKOHTAINEN