Väitteitä ja faktoja asumisoikeudesta

Ympäristöministeriö on laatinut lakiesityksen uudesta asumisoikeuslaista. Lakiesitys on herättänyt keskustelua. Seuraavassa on esitetty julkisuudessa esillä olleita väitteitä sekä faktapohjaiset vastaukset niihin liittyen.

Väite: Asumisoikeusasukkaiden ja taloja hallinnoivien yhtiöiden välillä vallitsee luottamuspula.
Fakta: Asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyyttä on tutkittu säännöllisesti vuosien 2012-2016 välisenä aikana. Asukkaiden tyytyväisyys on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2016 82 prosenttia vastaajista antoi asumisoikeusasumiselle korkean arvosanan ja 97 prosenttia asukkaista suosittelisi asumisoikeusasumista. Lue lisää asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyydestä.

Väite: Talojen hallinnoinnissa ei kuunnella riittävästi asukkaiden ääntä.
Fakta: Asukkaiden on mahdollista osallistua asukastoimintaan ja päästä sitä kautta vaikuttamaan asuintalonsa asioihin. Toisaalta asumisoikeuden etuna on helppous ja enemmistö asukkaista on valinnut asumisoikeuden juuri siksi, että heidän ei tarvitse kantaa vastuuta taloyhtiön hallinnosta, vaan se hoidetaan heidän puolestaan.

Väite: Asumisoikeusasuntojen asukkaiden tulee saada lisää päätäntävaltaa, sillä he ovat sijoittaneet rahansa taloihin, toisin kuin niitä hallinnoivat yhtiöt.
Fakta: Asumisoikeusasuminen ei ole omistamista, sillä asukas ei kanna omistamiseen liittyvää riskiä. Asukas voi koska tahansa muuttaa asunnostaan ja on oikeutettu saamaan sijoittamansa rahat takaisin rakennuskustannusindeksillä korjattuna. Mitään vastaavaa suojaa ei ole omistusasunnon haltijoilla.

Väite: Asumisoikeusasuminen on kallista.
Fakta: Asumisoikeutta valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n viimeisimmän tilaston mukaan asumisoikeusasuminen on selvästi edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokramarkkinoilta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla kustannusten erot ovat suuret asumisoikeusasumisen hyväksi. Lue lisää asumisoikeusasuminen kustannuksista.

Väite: Uuden lain määrittelemä asuntojen lunastusoikeus on miljardiluokan puhallus, jossa asukkaat menettävät sopimuksin taatun elinikäisen asumisoikeuden, kun yhtiöt häätävät asukkaat ja muuttavat asunnot omistusasunnoiksi.
Fakta: Lakiesityksen mukaan irtisanomisen ehdot olisivat hyvin tiukat ja irtisanominen edellyttäisi ARA:n lupaa. Viranomainen valvoisi tilannetta ja hyväksyisi järjestelyt vain rajatuissa, laissa säädetyissä taloudellisten vaikeuksien tilanteissa. Asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus lunastaa asuntonsa omakseen, jos talo muutetaan asunto-osakeyhtiötaloksi. Lisäksi hänelle tarjottaisiin mahdollisuuksien mukaan vastaavaa asumisoikeusasuntoa. Lue lisää irtisanomisesta.


Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä. SAY:n tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. SAY:n jäsenyhteisöt omistavat yli 97 prosenttia Suomen yli 43 500 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu lähes 100 000 asukasta.