Korkotukilain uudistus voi lopettaa asotuotannon

Ympäristöministeriö lähetti lausunnolle luonnoksen uudesta korkotukilainsäädännöstä. On hyvä, että asiaa on vihdoin pohdittu, sillä korkotukilainojen valuviat ovat olleet kaikkien tiedossa jo 90-luvulta lähtien.

Hyvää luonnoksessa on muun muassa se, että lainojen takaisinmaksua pyritään järkevöittämään ja omavastuukorkoa laskemaan. Mutta ikävä kyllä yksi ehdotus vie pohjan kaikilta positiivisilta asioilta ja koko esitykseltä.

Uudistuotannolle esitetään viiden prosentin suuruista omarahoitusosuutta, jota ei voisi kattaa valtion avustuksilla tai asotuotannossa asumisoikeusmaksuilla.

Käytännössä tuo ehdotus lopettaisi asumisoikeusasuntojen tuotannon. Mistään ei löydy omistajatahoa, joka lahjoittaisi rahaa ikuisiksi ajoiksi tuotantoon, josta ei voi saada sijoitettua pääomaa takaisin.

Asumisoikeusjärjestelmä on alun perin luotu sellaiseksi, että omistajatahon omarahoitusosuutta ei tarvita. Siksi esimerkiksi vastikemääritys perustuu omakustannusperiaatteelle eikä vastikkeissa saa kerätä rahaa muuhun kuin toteutuneisiin kustannuksiin. Niihin ei lueta uudistustuotantoon tarvittavaa omarahoitusosuutta.

Perusteluina viiden prosentin omarahoitusosuudelle on kerrottu muun muassa omistajan sitouttaminen tuotantoon. Asiaa myös verrataan siihen, että asukas satsaa asumisoikeusmaksuna asumiseensa 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Nämä kaksi asiaa eivät ole vertailukelpoisia. Asukkaat hyötyvät sijoituksestaan pois muuttaessaan. Yhtiö on lain mukaan velvollinen maksamaan takaisin asukkaalle asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Asukkaalle asumisoikeusmaksu ei siis ole riskisijoitus, päinvastoin, mutta yhtiöllä on vastuu pitää kiinteistöomaisuus kilpailukykyisenä ja hoitaa vielä nuo asukkaille kuuluvat taloudelliset edut.

On myös korostettu asumisoikeusasuntojen riskiä valtiolle. Tosiasiassa asumisoikeusasunnot sijaitsevat pääsääntöisesti korkean asuntokysynnän alueilla kuten pääkaupunkiseudulla, jossa ei ole näköpiirissä minkäänlaista kysynnän heikkenemistä. Riski toteutuisi vasta, kun asunnot tyhjenisivät. Jos niin kävisi, Suomessa olisi todennäköisesti tapahtunut radikaaleja yhteiskunnallisia muutoksia.

Omarahoitusvaateen käyttöön otolla voi kuitenkin olla melkoisia yhteiskunnallisia muutoksia, sillä asumisoikeusasuminen on tärkeä välimuoto alueilla, joille ei voi enää rakentaa lisää vuokra-asuntoja eikä tuoteta lisää omistusasuntoja.

Asotuotannon loppuminen lisäisi väistämättä segregaatiota. Tämä asia on havahduttanut myös pääkaupunkiseudun isot kunnat omarahoitusosuuden käyttöönoton ongelmallisuuteen.

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:llä on yhä edelleen halu tuottaa asumisoikeusasuntoja alueille, joilla tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja elinkeinoelämän tarpeisiin. Olemme sitoutuneet niiden omistamiseen, mutta toiminnan onnistumiseksi tiettyjen perusedellytysten pitää pysyä kunnossa.


Lisätietoja:

Marko Pyykkönen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja
puh. 0400 426 666, marko.pyykkonen@asokodit.fi

Maarit Toveri, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n varapuheenjohtaja
puh. 0500 103 888, maarit.toveri@avainasumisoikeus.fi