Tuettua asuntokantaa tarvitaan jatkossakin

Teksti julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 5.4.2018.

Suomalaisen asuntopolitiikan ongelma ei ole pula asunnoista ylipäänsä, vaan Suomessa on pula sellaisista pieni- tai keskituloisten asumistarpeita palvelevista asunnoista, joissa heillä on myös varaa asua, toteavat kirjoittajat mielipidekirjoituksessaan.

Äskettäin julkistettu valtioneuvoston kanslian tilaama ja PTT:n toteuttama tutkimus Suomen korkeista asumiskustannuksista on herättänyt keskustelua. Kauppalehdessä 25.3. julkaistun jutun mukaan tuetulla asuntokannalla pystytään kasvattamaan kokonaisasuntokantaa vain 60-prosenttisella teholla.

On varmasti totta, että tuettu asuntokanta syrjäyttää jonkin verran vapaarahoitteista kantaa. Suomalaisen asuntopolitiikan ongelma ei kuitenkaan ole pula asunnoista ylipäänsä, kuten tutkimuksesta on uutisoitu, vaan Suomessa on pula sellaisista pieni- tai keskituloisten asumistarpeita palvelevista asunnoista, joissa heillä on myös varaa asua. Vapaarahoitteiset asunnot eivät tyypillisesti ole tällaisia. Kohtuuhintaisessa asumisessa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Pula kohtuuhintaisista asunnoista tuottaa useita yhteiskunnallisia ongelmia. Asuinalueet eriytyvät, työvoiman liikkuvuus pienenee ja kotitaloudet velkaantuvat. Asuntopolitiikassa valtion roolia on haluttu vähentää, ja on uskottu, että markkinat hoitavat asuntotuotannon.

Asumisoikeusasuminen lievittää osaltaan vallitsevaa kohtuuhintaisten asuntojen pulaa ja sen tuottamia ongelmia. Tänäkin vuonna nousee yli 2 000 asumisoikeusasuntoa eri puolille Suomea. Ilman ARA:n tukea nämäkin asunnot jäisivät valmistumatta.

Asumisoikeusasuminen on kohtuuhintaista. ARA:n viime marraskuussa julkistaman tilaston mukaan asumisoikeusasuminen on kannattavaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumisoikeusasunnon käyttövastikkeen ero markkinavuokriin on merkittävä. Suurin ero on Helsingissä, jossa asumisoikeudesta maksettava käyttövastike oli vuonna 2017 keskimäärin 34 prosenttia markkinavuokria edullisempi. Vantaalla käyttövastike oli 22 prosenttia ja Espoossa 20 prosenttia markkinavuokria edullisempi.

Nyt kun asumisoikeuden lainsäädäntöä uudistetaan, on tärkeää varmistaa, että asumisoikeusasuntoja voidaan tuottaa myös tulevaisuudessa.

Maarit Toveri
Suomen Asumisoikeusyhteisöjen (SAY) varapuheenjohtaja

Jouni Linnavuori
SAY:n hallituksen jäsen

Jari Riskilä
SAY:n hallituksen jäsen